Ajankohtaista

Tilan historiaa

Ajo-ohje

Postia

Kotieläintarha

Maatilalomat

Kesä- ja tilausleirit

Leirikoulut

Aikuisryhmille

Karavaanarit ja telttailijat

Saunat

Majoitustilat

Aluekartta

Kuvagalleria

Eläinjuoruja

Rantatie 116
29900 Merikarvia
puh. (02) 551 1663
info@koivuniemenherra.fi
www.koivuniemenherra.fi

Koivuniemen talon vanhaan rakennuskantaan kuuluva "tonttusauna" on pakarituvan ja saunan käsittävä rakennus. Pakarituvassa eli pakarissa on vanhempina aikoina leivottu ja laitettu ruokaa. Pakareissa onkin aina ollut, kuten Koivuniemenkin pakarissa suuri leivinuuni, jossa leivottiin suurleipomus niin kuin Satakunnassa vanhastaan oli tapana eli pruukattiin. Koivuniemen talon isännällä Frans Hjalmar Koivuniemellä (s.1891 k.1973) , kerrotaan olleen tapana asua kesät pakarituvassa eli pikkutuvassa kuten huonetta Koivuniemessä kutsuttiin. Sota-aikana pakaritupaa asuttivat evakot. Pakarilla on yhteinen eteinen saunan kanssa. Pakarin sauna on Frans Hjalmar (Jallu) Koivuniemen toimesta muutettu 50-luvulla savusaunasta kertalämmitteiseksi saunaksi. Tehty muutos tarkoitti lähinnä sitä, että saunaan tehtiin savupiippu sekä sauna paneloitiin sisältä ja laude muutettiin vasemmalle seinustalle. Kiuas on muurattu tiilistä ja sen yhteydessä on kuumavesipata.

Juuri tässä pakarituvan vanhassa ja alkuperäisessä saunassa asuu, erittäin vakavien ja pitkällisten tutkimusten mukaan, oma saunatonttumme, Pörtsutin Vihtus (ikää ainakin 202 vuotta).

Sauna- ja muitakin virkatonttuja tutkineen Satakunnan Museon tutkija Jouko Rädyn mukaan: " Tontut ovat monitaitoista väkeä. Ne osaavat ratsastaa, kulkea suksilla ja reellä. Uskaltavatpa useimmat tontut lentääkin ilmapallon narusta kiinni pitäen. Mutta suomalaisilla tontuilla on yksi harrastus yli kaiken: he kaikki rakastavat saunomista. Ja saunojahan maassamme löytyy.

Kun suomalainen talonväki menee saunaan , jättää se saunan poistuessaan lämpimäksi ja lisää pesään puita (ei kuitenkaan kertalämmitteiseen eikä savusaunaan, ettei tontun silmät "mene tikuille"). Pesusoikossa pitää olla myös vettä riittävästi , jotta talon tontutkin saavat pitkän viikoittaisen työrupeaman jälkeen nauttia saunastaan ja kunnolla peseytyä. Toisinaan tonttu on ottanut saunan asuinsijakseen. Siellä se saa nauttia uunin lämmöstä tarvittaessa vaikka joka päivä ja saa siten helpotusta pitkän iän mukana tulleeseen kihtiinsä. Ehkäpä saunatonttu on juuri saunan ansiosta saanut elää kutakuinkin terveempänä ja samalla usein virkaveljiään vanhemmaksi . Saunatontuilla saattaa olla ikää yhtä paljon kuin Turun linnantontulla (syntyi jo 1200-luvulla) ja koska Turun linnan tonttukin asuu linnan vanhassa saunassa, on sekin selvä todiste suomalaisen saunan terveellisestä vaikutuksesta."