Koivuniemen
Herran alueella on tällä hetkellä viisi
saunaa (sekä Franssi ja Nikolai -mökkien
perhesaunat). Vanhaa suomalaista saunomisperinnettä
ja -kulttuuria pyrimme noudattamaan tonttusaunassa,
savusaunassa ja maasavusaunassa. Uudempaa
saunomista edustaa päärakennuksen sähkösauna
ja leirisaunomiseen soveltuva telttasauna
sekä ranta-alueelle keväällä 2011 rakentuva
kuudes sauna , jatkuvalämmitteinen puusauna.
Saunat ovat maatilalomalaisten ja leirikoulujen
käytössä (ei päivävieraille).
Perinnesaunat
Tonttusauna -kertalämmitteinen puusauna ja pakaritupa
Koivuniemen talon vanhaan rakennuskantaan kuuluva "tonttusauna" on pakarituvan ja saunan käsittävä rakennus. Pakarituvassa eli pakarissa on vanhempina aikoina leivottu ja laitettu ruokaa. Pakareissa onkin aina ollut, kuten Koivuniemenkin pakarissa suuri leivinuuni, jossa leivottiin suurleipomus niin kuin Satakunnassa vanhastaan oli tapana eli pruukattiin. Koivuniemen talon isännällä Frans Hjalmar Koivuniemellä (s.1891 k.1973) , kerrotaan olleen tapana asua kesät pakarituvassa eli pikkutuvassa kuten huonetta Koivuniemessä kutsuttiin. Sota-aikana pakaritupaa asuttivat evakot. Pakarilla on yhteinen eteinen saunan kanssa. Pakarin sauna on Frans Hjalmar (Jallu) Koivuniemen toimesta muutettu 50-luvulla savusaunasta kertalämmitteiseksi saunaksi. Tehty muutos tarkoitti lähinnä sitä, että saunaan tehtiin savupiippu sekä sauna paneloitiin sisältä ja laude muutettiin vasemmalle seinustalle. Kiuas on muurattu tiilistä ja sen yhteydessä on kuumavesipata.
Savusauna - perinteiseen tapaan rakennettu hirsisauna
Koivuniemen Herran savusauna on rakennettu kesällä 1992, mutta sen esikuvana on pidetty Miettisen saunaa (Muuramen Saunakylässä) Kaavilta. Saunanmitat ja mittasuhteet vastaavat esikuvaansa . Saunan hirret ovat peräisin Merikarvialta Krookan lahdelta puretusta talosta (rak. v.1905). Saunan rakensivat merikarvialaiset kirvesmiehet Hannu Haapala ja Onni Tamminen suoraan tämänhetkiselle paikalle. Saunassa on maalattia koko alalla ja ikkuna on pieni ja matalalla.
Ovi on matala ja leveä. Kiukaan muurasi samainen monitaitoinen Onni Tamminen. Paloturvallisuussyistä kiukaan sydän on muurattu kahitiilistä, mutta päällystetty luonnonkivillä. Varsinaiset kiuaskivet on kerätty saunan ympäristöstä. Vanhan tallinvintin lattialankuista on koottu saunan edustalle kota, jossa pesuvesi lämmitetään tilan vanhan karjakeittiön valurautapadassa (250l).Padan kannen ovat suunnitelleet ja tehneet Koivuniemen Herran monivuotiset majoittujat Seija ja Timo Moisio Rajamäeltä.
Varsinaista peseytymistä varten on ulos tehty erillinen pesupaikka, hirsilautan päälle. Peseytymispaikkaa kesäaikaan varjostavat ja suojaavat rantapuiden lehdet (mikäli rannalla ei ole laidunnettu lampaita). Pukeutuminen tapahtuu saunan seinustalla.
Huom savusaunan vieressä on lisäksi ns mordvalainen
maasavusauna , joka on valmistunut kesällä 1995.
Saunan esikuvana on Muuramen Saunakylän vastaava
maasavusauna. Maasavusaunatyyppi pohjautuu Suomen
Kansallismuseon tutkimuksiin suomensukuisen kansan,
mordvalaisten , asuinalueella nykyisen Moskovan
lähistöllä. Sauna on rakennettu joen rantatörmään
ja seinät on tuettu Koivuniemen tilan haapapölkyillä.
Maan pinnalla on kolme haapahirsikertaa ja maakatto.
Saunan ovat rakentanut monitaitoinen Onni Tamminen
(apupoikanaan tilan isäntä Markku Koivuniemi).
Myös kiuas on Onni Tammisen luonnonkivistä muuraama,
jossa paloturvallisuussyistä tiilisydän. Saunassa
ei ole ikkunaa ja räppänänä toimii savun ulos
johtava lakeistorvi. Maasavusauna on pienen kokonsa
takia käytössä lähinnä tilauksesta lisäsaunana
saunaryhmille.
Historiaa ja uskomuksia
Sauna- ja muitakin virkatonttuja tutkineen Satakunnan Museon tutkija Jouko Rädyn mukaan: " Tontut ovat monitaitoista väkeä. Ne osaavat ratsastaa, kulkea suksilla ja reellä. Mutta suomalaisilla tontuilla on yksi harrastus yli kaiken: he kaikki rakastavat saunomista.
Kun suomalainen, perinteitä kunnioittava talonväki menee saunaan , jättää se saunan poistuessaan lämpimäksi ja lisää pesään puita (ei kuitenkaan kertalämmitteiseen eikä savusaunaan, ettei tontun silmät "mene tikuille"). Pesusoikossa pitää olla myös vettä riittävästi , jotta talon tontutkin saavat pitkän viikoittaisen työrupeaman jälkeen nauttia saunastaan ja kunnolla peseytyä. Toisinaan tonttu on ottanut saunan asuinsijakseen. Siellä se saa nauttia uunin lämmöstä tarvittaessa vaikka joka päivä ja saa siten helpotusta pitkän iän mukana tulleeseen kihtiinsä. Ehkäpä saunatonttu on juuri saunan ansiosta saanut elää kutakuinkin terveempänä ja samalla usein virkaveljiään vanhemmaksi . Saunatontuilla saattaa olla ikää yhtä paljon kuin Turun linnantontulla (syntyi jo 1200-luvulla) ja koska Turun linnan tonttukin asuu linnan vanhassa saunassa, on sekin selvä todiste suomalaisen saunan terveellisestä vaikutuksesta."
PS. Pakarituvan vanhassa ja alkuperäisessä ns. tonttusaunassa asuu, erittäin vakavien ja pitkällisten tutkimusten mukaan, oma saunatonttumme, Pörtsutin Vihtus (ikää ainakin 202 vuotta).
