Ajankohtaista

Tilan historiaa

Ajo-ohje

Postia

Kotieläintarha

Maatilalomat

Kesä- ja tilausleirit

Leirikoulut

Aikuisryhmille

Karavaanarit ja telttailijat

 

Saunat

Majoitustilat

Aluekartta

Kuvagalleria

Eläinjuoruja

 
 

Rantatie 116
29900 Merikarvia
puh. (02) 551 1663
info@koivuniemenherra.fi
www.koivuniemenherra.fi

på svenska
in english

Etusivu > Tilan historiaa

Pihapiirin rakennukset
KOIVUNIEMEN TILAN PIHAPIIRI

Koivuniemen Herra toimii emännän suvun vanhan merikarvialaisen talon pihapiirissä ja rakennuksissa. Tämän talon vanha nimi on ollut Pörtsudd, mutta tiettävästi tämän vuosisadan alkupuolella nimi on suomennettu Koivuniemeksi.

Talon pihapiiri rakennuksineen on vielä osittain säilyttänyt perinteisen satakuntalaisen pihapiirin luonteen. Päärakennus on perinteisten satakuntalaisten asuinrakennusten tapaan hirsistä rakennettu yksikerroksinen pitkänomainen rakennus (rakennettu tiettävästi 1900 -luvun alussa). Yhdessä päärakennuksen kanssa pitkä ulkorivi muodostaa avoimen suorakaiteen muotoisen pihapiirin. Ulkorivi käsittää useita talousrakennuksia, joista lähimpänä asuinrakennusta sijaitsee kaksikerroksinen luhti. Sen alakerran huoneet ovat toimineet vilja- ja ruoka-aittoina, yläkerran huoneet ainakin vaateaittoina. Luhdin yläkertaa on vanhimpana aikoina käytetty myös nukkumapaikkana. Ulkorivissä on lisäksi liiteri, polttopuiden ja työkalujen säilyttämistä varten , läpiajettava tallinvälikkö ,jossa säilytettiin hevos- ja ajokaluja sekä talli. Vinkkeliin muun ulkorivin kanssa on rakennettu myöhemmin kivinen navetta (hirsisen navetan tilalle), joka on tiettävästi valmistunut 1925.

Koivuniemen talon vanhaan rakennuskantaan kuuluu lisäksi pakarituvan ja saunan käsittävä rakennus. Pakarituvassa eli pakarissa on vanhempina aikoina leivottu ja laitettu ruokaa. Pakareissa onkin aina ollut, kuten Koivuniemenkin pakarissa suuri leivinuuni, jossa leivottiin suurleipomus niinkuin Satakunnassa vanhastaan oli tapana. Koivuniemen talon isännällä Frans Hjalmar Koivuniemellä (s.1891 k.1973) , kerrotaan olleen tapana asua kesät pakarituvassa eli pikkutuvassa kuten huonetta Koivuniemessä kutsuttiin. Sota-aikana pakaritupaa asuttivat evakot. Pakarilla on yhteinen eteinen eteinen saunan kanssa. Pakarin sauna on Frans Hjalmar (Jallu) Koivuniemen toimesta muutettu 60-luvulla savusaunasta kertalämmitteiseksi saunaksi.

Saunan ohella riihi on ollut rakennus, joka yleensä on paloturvallisuussyistä sijoitettu varsinaisen pihapiirin ulkopuolelle. Myös Koivuniemen riihi sijaitsee hieman erillään muista rakennuksista tästä syystä. Koivuniemen riihi on kolmiosainen (riihi, luuva sekä lato). Luuvan on alla vielä ruumensuoja eli ruumenhuone. Ruumensuojassa on säilytetty myös entisaikojen ruumislautoja. Koivuniemen tilan ruumensuojassa on lisäksi 1918 kansalaissodan aikana piiloteltu asekätköä. Viimevuosisadan lopulta lähtien on riihirakennusten oviseinälle ollut tapana rakentaa katos, lakka, jonka alle on saatettu ajaa hevosella elokuorma sateelta suojaan. Tällainen katos on myös Koivuniemen riihessä. Edellä mainittujen rakennusten lisäksi kuuluu vielä talon vanhaan rakennuskantaan mm. kivikellari. Kivikellarin samoin kuin navetan kivet on haettu lähimetsästä ja pelloilta. Kellarissa on maapohja ja lautarakenteinen varastona toimiva katto-osa.